Mere Christianity

Ihmisten tietoisuuteen on viime vuosina noussut useita merkittäviä kristinuskon apologeettoja, eli kristinuskon totuusväittämien puolesta puhuvia henkilöitä. Suurta näkyvyyttä ovat saaneet tunnetut akateemikot kuten: Filosofian tohtorit William Lane Craig, Alvin Plantinga, Oxfordin yliopiston matematiikan emeritus professori John Lennox ja Jeesuksen ylösnousemukseen perehtynyt teologi Gary Habermas. Lisäksi kentällä on useita vähemmän akateemisesti painottuneita uskon puolustajia, joista tunnetuin lienee Frank Turek.

Edellä mainittujen apologeettojen työlle on annettava suuri tunnustus. Pohtiessamme, kuka on kaikkien aikojen tunnetuin apologi, emme voi antaa titteliä kenellekään jo esitellylle kristitylle. Tämä kunnia kuuluu kiistatta tunnetulle fantasiakirjailijalle ja Oxfordin kirjallisuustieteen professorille C. S. Lewisille. Lewisin nimi useimmiten yhdistetään kirjasarja Narniaan, josta viimeisen kymmenen vuoden aikana on tehty kolme täyspitkää elokuvaa. Kuitenkin tämän epätavallisen kristityn myydyin ja luetuin kirja ei ole mikään Narniasta kertova teos, vaan kirja joka Suomeksi kulkee nimellä ”Tätä on kristinusko”. (ks. kirja-arvio esim täällä.)

Kirja perustuu Lewisin puhumille radio-ohjelmille, jotka BBC toivoi Lewisiä puhumaan sekularisoituvalle sodan jälkeiselle Isolle-Britanialle. Englanniksi kirja kulkee nimellä ”Mere Christianity”, joka voidaan karkeasti Suomentaa ilmaisuilla ”paljas kristinusko” tai ”pelkkä kristinusko.” Kirja on Lewisin tunnetuin ja se on johtanut lukemattomat ihmiset kristinuskoon julkaisemisensa jälkeen, joka tapahtui vuonna 1952.

Pyrkimyksemme ei ole tarkastella kirjan esittämiä ajatuksia, vaan Lewisin kirjassa käyttämään termiä mere christianity (pelkkä kristinusko), josta teos lopulta sai nimensä.

C.S. Lewis Mere Christianity

Pelkästä kristinuskosta pelkkään kristittyyn

Tätä on kristinusko -kirja oli suunnattu isolle yleisölle luettavaksi, eikä ainoastaan kristittyjen hartauskirjaksi. Tämän johdosta Lewis halusi löytää tavan käyttää sanaa kristitty, joka olisi yksinkertainen sekä riittävä, koska lukijakunta koostuisi monenlaisten maailmankuvan omaavien ihmisten laajasta kirjosta. Hän ei halunnut antaa sanalle kristitty uutta määritelmää, vaan puhua kristitystä yleisellä tasolla, koska ajatukset joita hän aikoisi esittää, eivät koskeneet ainoastaan niitä joilla oli ”sisäinen uskon vakaumus.”

Tarkalleen sanottuna Lewisin hahmottama ajatus oli seuraava: pelkkä kristinusko pitää sisällään kaikki ne uskomukset, jotka kaikki kristityt kaikkina aikoina ovat vahvistaneet. Tällaisia uskomuksia olivat pääasiassa opinkohdan, jotka esiintyvät historiallisissa uskontunnustuksissa, kuten: Nikean uskontunnustuksessa sekä Apostolisessa uskontunnustuksessa. Nämä ovat kaikkien kristittyjen vahvistamia, kaikkina aikoina.

Lewisille oli erityisen tärkeää tehdä selväksi, että pelkkä kristitty on henkilö, joka tiedollisella tasolla vahvistaa edellä mainitut kristinuskon opetukset, vaikka hänen sydämensä ei olisi lähellä ”Kristuksen Henkeä.” Tällä ilmaisulla hän viittasi ajatukseen, että toiset ihmiset ovat sydämensä pohjasta kristittyjä, eivätkä vahvista vain älyllisellä tasolla kristinuskon opetuksia. Kuitenkin, jos sana kristitty hänen kirjansa kontekstissa rajoitettaisiin vain niihin, jotka ovat lähellä Kristuksen Henkeä, niin se ei tekisi oikeutta niille väitteille, joilla hän pyrki puolustamaan kristinuskon keskeisimpiä perustotuuksia. Käsitteitä, jotka ovat yhteisiä esimerkiksi niin metodisteille, kuin Roomalais -katolilaisillekin. Lisäksi mikäli kristityt määriteltäisiin apologian piirissä vain sellaisiksi, jotka ovat ”sydämen kristittyjä”, niin emme voisi olla koskaan varmoja, kenen uskoa nämä väitteet todella puolustaisivat, koska emme voi nähdä kenenkään sydämen todellista tilaa Jumalan edessä. Käsitteen oli oltava tarpeeksi yleisluontoinen, jotta se kattaisi ne, jotka sanovat uskovansa kristinuskon perusopetuksiin, mutta samalla tarpeeksi suppea, että henkilöt jotka eivät vahvistaneet kristinuskon perusväitteitä, mutta kuuluivat johonkin kristilliseen seurakuntaan, eivät lukeutuisi kyseiseen ”kristittyjen”-joukkoon.

Raamatusta Lewis nostaa esille tilanteen, jossa Antiokiassa ensimmäistä kertaa opetuslapsia alettiin kutsua kristityiksi. Nämä opetuslapset olivat niitä, jotka hyväksyivät apostolien opetukset. Lewisin mukaan tässä kohden ei eroteltu niitä, jotka sisäisesti hyötyivät opetuksista enemmän tai olivat todellisesti pudistettuja ja hengellisiä toisiin nähden, jotka eivät olleet yhtä tyydyttävällä tasolla. Lewisin ainoa tavoite oli käyttää sanaa vain siten, että se olisi kaikille ymmärrettävä. On paljon yksinkertaisempaa sanoa, että Ihminen joka hyväksyy kristilliset opinkappaleet, mutta ei elä niiden mukaan, on huono kristitty eikä ei-kristitty.

Lewisin kirjassaan tarjoama ajatus on se, että pelkkää kristinuskoa ovat siis ne opetukset, jotka ovat yhteisiä kaikille kristityille kaikkina aikoina, ja paljas kristitty on henkilö, joka vähintään älyllisellä tasolla vahvistaa nämä uskomukset.

Mallia tunnetusta apologeetasta

Apologia.fi haluaa puolustaa ja tutkailla kristinuskoa juuri tästä Lewisin näkökulmasta käsin. Termi on riittävän selkeä sekä rajattu, toimiakseen hyvänä lähtökohtana tarkastella kristinuskon totuusväittämien luotettavuutta. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että Apologia.fi -tiimi itse ajattelisi, että sielun pelastukseen nähden olisi riittävää, että henkilö vahvistaisi vain älyllisellä tasolla kristinuskon perustotuudet. Tämä ei myöskään tarkoita, että Apologia.fi -tiimi ei näkisi merkittävää tarvetta ajoittain keskustella kristinuskon keskeisistä kysymyksistä, sekä sisäisen uskonvakaumuksen tärkeydestä. Emme halua väittää, että taivaaseen pääsyyn riittää vain määrättyjen uskomusten tunnustaminen älyllisellä tasolla, mutta pyrimme jättämään tämän kysymyksen yleisemmin kristillisen seurakunnan opetuksen tuntemisen ja vastaanottamisen varaan. Suosittelemme mielellämme kaikille lukijoille ja kuuntelijoille erilaisia kristillisiä seurakuntia, jotka varmasti auttavat selvyyteen pelastuskysymyksissä. Mikäli tämä asia on tai tulee sydänmellesi, niin otathan yhteyttä Apologia.fi -tiimiin yksityisviestillä sähköpostitse tai sosiaalisen median kautta!

-Mikke Tiainen



5 2 votes
Article Rating
Subscribe
Notify of
guest
0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
0
Would love your thoughts, please comment.x
()
x